Saijalta on löydetty noin 5 200 vuotta vanha suksi. Nykyisin yleinen kulkupeli on moottorikelkka. Jouni Rauhala.
Saijan malli on vapaaehtoista ympäristönsuojelua
Tapio Mainio
HELSINGIN SANOMAT
SALLA. Lapin ensimmäistä maisema-aluetta juhlittiin Saijalla paljastamalla kyläkaupan seinään naulattu kyltti. Luonnonsuojelulain mukaisen vapaaehtoisuuteen perustuvan maisema-alueen pinta-ala on 1 235 hehtaaria, ja se saa ylpeillä myös Suomen toisen maisema-alueen tittelillä. Sitä ennen maisema- alueen statuksen saivat Suomussalmen vienalaiskylät. Eri puolilla Eurooppaa kulttuuri- ja ympäristöarvojen kannalta tärkeitä alueita on turvattu jo laajasti tällä tavalla.
"Maisema-aluetta ei voi perustaa väkisin viranomais- päätöksellä, sillä maiseman ja ympäristön säilyttäminen perustuu vapaaehtoisuuteen", kertoo ylitarkastaja Tapio Heikkilä ympäristöministeriöstä.
Vapaaehtoisuus tarkoittaa seuraavaa: Maanomistaja oivaltaa itse, että kylän lähettyvillä on virkistyskäytön ja maiseman kannalta niin tärkeä metsä, ettei hän hakkauta sitä paljaaksi niin kuin yhdessä kylässä Lapissa viime syksynäkin tapahtui.
Saijan maisema-alue on perustettu Lapin ympäristökeskuksen päätöksellä. Siihen ei ole kirjattu maankäytöllisiä tai metsätaloudellisia rajoituksia.
Kyläläiset ovat viranomaisten kanssa työstäneet Saijan hoito- ja käyttösuunnitelman. Sen karttasivulta voi jokainen katsoa, mitä kullekin kylän kulmalle on suositeltu: missä on niittynä hoidettava alue, missä liian tiheä kasvillisuus tai arvokkaat mäenlakimetsät.
Siinä opastetaan myös, miten perinnemaiseman vaalimiseen voi saada EU:lta ympäristö- ja hoitotukea.
"Metsätaloutta koskevia määräyksiä ei nähty tarpeellisiksi, sillä suositukset on muovattu asukkaiden kanssa, jolloin niihin on helppo sitoutua. Ympäristön tilaa on meillä liikaa hoidettu määräyksillä", ekologi Päivi Lundvall Lapin ympäristökeskuksesta sanoo.
"Hyvin hoidettu maisema ja kyläympäristö voi antaa mahdollisuuksia myös matkailun kehittämiseen. Kylän harjualueelle olemme itse viitoittaneet jo kelkkareitin", hoitosuunnitelman tekoon osallistunut saijalainen Erkki Yrjänheikki kertoo.
TIETOKULMA
Saijalla on 154 asukasta
TAUSTA
Natura torpedoi maisema-alueet
Suomesta on kartoitettu maisemallisesti tärkeät alueet. Niistä 156 on valtakunnallisesti arvokkaita ja 171 maakunnallisesti arvokkaita. Jo vuodesta 1997 lähtien niistä on voinut muodostaa luonnonsuojelulain mukaisia maisemahoitoalueita. Natura-alueiden tahditon muodostaminen herätti niin pahaa verta maaseudulla, ettei yhdestäkään valtakunnallisesti tärkeästä maisemasta ole voitu muodostaa virallista maisema-aluetta. Viisi hanketta on ollut vireillä, mutta ne ovat kariutuneet maanomistajien vastustukseen. Saijan kylä on nyt ensimmäinen maisema-alue Lapista. Sitä ennen maisema-alueen statuksen saivat Suomussalmen vienalaiskylät.
Molemmat ovat maakunnallisesti tärkeitä.
Valtiontalouden tarkastusvirasto moitti Natura-prosessia liian tiukasta laintulkinnasta. Suomessa on ollut vallalla puhdasoppinen yellowstonelainen suojelukäsitys. Sen mukaan luonnonsuojelualue on tiukasti rajattu. Euroopassa korostetaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Niinpä huomattava osa Iso-Britannian kansallispuistoista on käytännössä maisemanhoitoalueita, jotka koostuvat kylistä, viljelymaista ja laitumista kivi- ja pensasaitoineen sekä niitä ympäröivistä luonnonalueista. Samanlaisia alueita löytyy myös Italiasta.
Tapio Mainio
Saijalta on löydetty noin 5 200 vuotta vanha suksi. Nykyisin yleinen kulkupeli on moottorikelkka. Jouni Rauhala.
Saija sijaitsee Kuolajoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdassa.
Saijalaisia kannustetaan perinnemaiseman vaalimiseen hoito- ja käyttösuunnitelman avulla.
Maisema-alueen rajat kartalle piirrettynä.
Juttu on Helsingin Sanomista 19.4.2007.
Tekstiä on hieman korjattu kaupan osalta.