Pohjois-Sallan Erä ry
Erkki Yrjänheikki
Metsästysseura-aate tuli "junan tuomana" etelän kulttuurina Sallaan sodan jälkeen. Aluksi se ei ottanut tulta. Paikalliset metsästivät vanhojen perinteitten mukaisesti kellä missäkin päin oli tapana. Katsottiin, että Lapissa on vapaa metsästysoikeus ja se alkaa heti pihapiirin ulkopuolella. Ei ajateltu, että metsästysoikeus on sidottu maan omistukseen vaikka se kyllä tiedettiin.
Viisikymmentäluvulla perustettiin Sallan kirkonkylälle Sallan Erä ja Kalamiehet ry ja toiminta-alueeksi määriteltiin koko kunta. Toiminta lähti hiljalleen kehittymään kirkonkylällä niin, että lopulta seura sai omia hirvenkaatolupia.
Aate alkoi 70-luvun alussa levitä muihinkin kyliin. Ei haluttu liittyä kirkonkylän seuraan vaan isännät päättivät perustaa omia seuroja. Aatteen kannatus levisi myös Pohjois-Sallaan.
Ennen perustavaa kokousta pidettiin Toivo Raatikan pirtissä kokous, jossa hanketta suunniteltiin. Hankkeella oli innokkaita puuhamiehiä, jotka levittivät sanaa kylissä. Sanottiin esimerkiksi että: "Perustamma seuran vapaalle pohjalle. Saatammahan me ne hirvet luvallisestikki kaataa omassa seurassa."
Perustava kokous pidettiin 24.2.1974 Kotalan koululla. Kokouksen puheenjohtajana oli Toivo Raatikka, sihteerinä Antero Peltokorpi. Muut kokouksen toimihenkilöt olivat Frans Uimari, Venne Saariniemi, Vihtori Erkkilä ja Ruuben Saija. Paikalla oli yhteensä kaksikymmentäyhdeksän maanomistajaa ja metsästäjää.
Päätettiin perustaa "riippumaton" metsästysseura Kotalan, Mukkalan, Saijan, Naruskan ja Pulkkaviidan alueille. Haluttiin korostaa, että ei olla liittymässä muihin isompiin metsästysjärjestöihin, vaan pärjätään omillaan. Innostus oli kova. Nimeksi päätettiin Pohjois-Sallan Erä. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Veikko Törmänen. Myöhemmin puheenjohtajina ovat olleet, Kauko Mattila, Väinö Mattila, Eero Törmänen, Kari Köpman, Jari Kantia ja Olli Saariniemi, joka on puheenjohtaja edelleen.
Jo alkuvaiheessa määriteltiin seuran tärkeimmät periaatteet. Jäsenet tulivat olemaan maanomistajia, heidän perheenjäseniään ja paikkakunnalla asuvia.
Hirvenkaatolupia sai seura aluksi alle kymmenen, mutta pian määrä nousi. Nyt kaatolupia on kolmekymmentäkahdeksan, viime vuonna yhdeksänkymmentäneljä ja toissavuonna satakolmekymmentä.
Ensimmäinen rakennushanke oli seuran maja joka rakennettiin Tenniön varteen Moituusmukkaan. Nylkyvaja rakennettiin noin kaksikymmentä vuotta sitten Särkelään. Tällä hetkellä vajalla on helposti puhdistettavat sisäpinnat, nosturit nylkyä ja ruhojen siirtoa varten, juokseva kylmä ja lämmin vesi, pihalla nahkavaja, varasto ja kokoontumista varten kota sekä polttopuille liiteri. Saijalle on rakennettu kota taukopaikaksi lossin rantaan. Kaikki rakennushankkeet on tehty talkootyönä.
Jäseniä seurassa on yli neljäsataa. Näistä on aktiivisia metsästäjiä vajaat kaksisataa ja hirviporukkaan kuuluvia hiukan yli sadan. Vuokrasopimuksia on yli kaksisataa viisikymmentä ja pinta-alaa noin kolmekymmentäneljätuhatta hehtaaria.
Naisia on tullut yhä enemmän mukaan metsästysseuratoimintaan ja metsästyksen harrastajiksi. Pohjois-Sallan Erässä ovat mm. Irene Schroderus, Sonja Karuranta-Timari ja Johanna Saariniemi kaataneet hirven. Kuvassa Johanna poseeraa kaatamansa hirven vierellä 29.9.2012 Kaksuopajanaavan entisillä saroilla. Kaato oli hänelle ensimmäinen. Toisesta sarvesta pitää kiinni seuran puheenjohtaja Olli Saariniemi.
