Partisaanit iskivät yöllä

Johannes Paldan
siepattiin kotoaan vangiksi

Helmikuun loppupuolen päivä oli kääntynyt jo iltapuolelle. Saijan kylässä Johannes ja Emmi Paldanin perhe oli käynyt saunassa. Antti-pojan mieleen oli jäänyt kuinka isä kantoi hänet viltin sisällä saunasta pirtin puolelle.
Pirtissä puuhailtiin ilta- askareita. Äiti laittoi ikkunoihin pimennysverhoja ja Antti leikki lattialla leikkejään.

"Avatkaa ovi äkkiä tai..."

Perhe asettui yöpuulle. Antin isän sisko Hilja ja veli Veikko nukkuivat pienessä kamarissa. Isä ja äiti nukkuivat pirtissä. Antilla oli oma pieni sänky, mutta isän ja äidin keskellä nukkuminen tuntui mukavalta ja turvalliselta. Talon väki uinui unten mailla kun kellon viisarit osoittivat noin puoltayhtä kun ikkunaan koputettiin ja ruudun takaa kuului suomenkieliset sanat: "avatkaa ovi äkkiä tai käsikranaatti tulee sisälle".
Isä hyppäsi ylös vuoteesta ja nappasi ovipielessä roikkuneen sotilaskiväärin ja vetäisi yhden patruunan piippuun. Jonkin aikaa mietittyään hän avasi oven. Sisälle ryntäsi seitsemän lumipukuista partisaania, jotka tunnisti punatähtisestä piippalakista.

Se oli raskasta aikaa. Jotenkin me siitä vain selvittiin, muistelee Emmi Paldan. Perheen vanhin poika Antti oli tuolloin 4-vuotias.

tulkkina. "Olette nyt meidän vankeja. Pankaa äkkiä vaatteet ja paljon vaatetta päälle, sillä me viemme teidät sotavankeuteen Neuvostoliittoon", Siivikko sanoi. Voi sitä itkua ja parkua mikä käskystä seurasi. Siivikon yrittäessä rauhoitella talon väkeä sotilaat kaivoivat jokaisen paikan. Tutkivat sanomalehdetkin ja tunkivat niitä reppuihin sekä syynäsivät tiskikaapin, josta lappoivat veitsiä ja haarukoita mukaansa. Kamarissa oli senkki ja siinä asiakirjoja, joita sotilaat myös tutkivat. Eivät löytäneet äidin käsilaukkua. Äidin käsilaukku oli onneksi hyvässä piilossa.
Käsilaukussa oli 35.000 markkaa, joka oli siihen aikaan suuri summa rahaa. Sitä eivät sotilaat löytäneet. Sen sijaan he ottivat isän lompakon ja vieläpä Antin pikkupuukonkin, jonka isä oli tuonut hänelle tullessaan Oulusta sotilassairaalasta toipumislomalle. Antti itki hirvittävästi. Älkää ottako isää, älkää ottako puukkoa. Mutta itkut olivat turhia. Hänelle pantiin vaatteet päälle. Tällättiimpä jopa sotilasreppuun, mutta otettiin sieltä pian pois.

Sotilaat posmittivat keskenään. Pyrkivät ilmeisesti ratkaisemaan kuinka saisivat vietyä talonväen sotavankeuteen Neuvostoliittoon. Talossa oli vain yhdet sukset,

Isä perääntyi alusvaatteissaan nopeasti taaksepäin. Hän oli ajatellut ampua tulijoista jonkun, mutta huomasi tilanteen toivottomaksi ja pani aseen pois. Talo oli piiritetty, sillä ulkona oli 17 venäläissotilasta. Vastarinta olisi ollut aivan turhaa.

Konepistoolit kainalossa

Sisälle tunkeutuneilla partisaaneilla olivat konepistoolit kainaloissaan. He olivat hyvin pelottavan näköisiä. Suomenkieltä osaava Siivikko-niminen partisaani toimi