Sallan Saijan kyläkauppa tuhoutui tulipalossa myöhään maanantai-iltana. Tuli tuhosi kokonaan lähes kahdensadan neliön suuruisen puurakenteisen rakennuksen. Henkilövahinkoja palossa ei sattunut. Palon syttymissyy ei ole selvillä.
Naapuri havaitsi iltayöstä loimotusta kaupan suunnalta ja ilmoitti havainnostaan lastuslaitokselle. Pelastuslaitos sai hälytyksen tulipalosta 22.45. Sallasta palopaikalle lähti kolme ja Savukoskelta yksi sammutusyksikkö. Niin ikään Sallan VPK:n Saijan kyläosasto hälytettiin paikalle. Paikalla oli noin 20 palomiestä sammutustehtävissä sekä jälkisammutuksessa tiistaiaamuun asti. Rajavartiolaitoksen valmiuspartio oli myös tehtävissä mukana.
- Kyläosaston käytössä on metsäpalojen torjuntakalustoa. Miehet olivat selvittäneet letkut ja vesisuihku oli suunnattu tulta päin, kun me tulimme paikalle, Sallan palopäällikkö Juha Kunnari kertoo. Vettä kyläosaston putkeen saatiin läheisestä joesta, jonka

vettä tarvittiin vielä yön aikanakin. Jo palon alkuvaiheessa huomattiin kuinka tuli riehui rakennuksen katolla ja tulenlieskat pukkasivat ulos räystäiden alta eli rakennus oli yläosastaan ympäriinsä tulessa. Kaupan pihalla olevaa polttojakelukenttää suojattiin vesisuihkuilla, joten liekit eivät päässeet sinne. Palopaikan välittömässä

läheisyydessä ei ollut muita rakennuksia.
Saijan kyläkaupan vanhempi hirsirakenteinen puoli oli rakennettu 1940-luvulla. Rakennusta oli myöhemmin laajennettu. Liiketilaa kaupassa oli noin 140 neliötä ja loput varastotilaa.

Tapio Nevalan (41) tapaisia kirjoittajia syntyy Suomeen yhtä harvoin kuin Olympialaisten finaalissa kilpailevia satasen pikajuoksijoita tai Euroviisuvoittajia. Etelässä asuvat toimittajatuttavat tiukkaavat häneltä ihmeissään, kuinka hän voi asua Saijalla ja toimia vapaana freelancer-toimittajana valtakunnallisille lehdille. Tapiolla on takanaan 20- vuotinen ura toimittajana. Hän on toiminut radiossa ja lehdissä, kahdessa maassa ja osittain kahdella kielellä. Hänelle ovat tuttuja niin koko maassa leviävät lehdet kuin Ruotsin radion suomenkielinen osastokin. Hän on tehnyt juttuja peräti yli 80 tiedotusvälineeseen. "Iltalehden Saijan kirjeenvaihtajaksi" tituleerattu Tapio on melkeinpä patologinen ihme. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten lltalehteen tekemistään jutuista, joita hän toimittaa Lapin itä-rajalta, Sallan Saijalta. Lehtitalot kiristävät matkustusbudjettiensa

Tapio Nevala suoltaa Saijalta sanaa valtakunnan verkkoon

saksalaislehteen, Sterniin. Tapiolle ovat tuttuja myös skuuppiaiheet, joista hän on saanut vihiä ensimmäisenä.
— Sain tietää yhden tietokanavan kautta, että Vesa-Matti Loirille oli tulossa 400.000 markan veromätkyt. Vesku sanoi, että hän ei ihmettele yhtään mätkyjään, mutta kummasteli miksi hän sai ensimmäiseksi kuulla asiasta toimittajalta. Mätkyistä tuli lööppi lltalehteen, sillä juttu oli lehdessä paria päivää ennen veronäyttelyn alkamista.
Tapio Nevala ei ole häärinyt vain lehdistössä, vaan avusti 1970-luvulla muun muassa Ruotsin radion suomenkielisellä osastolla.

nyörejä, mutta Tapio toimii koko pohjoisessa Suomessa ja kertoo koko maalle Lapin asioista. Tämä vaatii häneltä kovaa sitkoa, sillä hänellä ei ole edes autoa. "Yksityisyrittäjä" freelancer-toimittaja Nevala olisi tuskin voinut toimia valtakunnan medioissa yhtä näkyvästi vielä kymmenen vuotta aikaisemmin. Hän operoi isojen asioiden parissa omassa yläkerran työhuoneessaan

tietoliikenneyhteyksien avulla. Hän voi lähettää juttunsa Saijalta modeemin avulla omalta tietokoneeltaan helsinkiläislehtien tietokoneille pienessä hetkessä. Tapio on ihanteellinen esimerkki siitä, kuinka syrjäseudullakin voi tehdä näkyvää ja raudanlujaa ammattitaitoa vaativaa työtä tietoliikenneyhteyksien avulla. Hän tekee säännöllisesti juttuja yleis- ja erikoisaikakauslehtiin,

aiheena milloin puutarhanhoito, milloin tietotekniikan sovellutukset. Lapin Kansaan hiin tekee vuosittain kymmeniä kirja-arvosteluja.
Kovimmaksi jutukseen Tapio mainitsee juttusarjan, jossa hän penkoi eri firmojen laittomuuksia. — Pengoin kuukausikaupalla pimeitä yrityksiä Norjassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa. Hain niistä laittomuuksia ja pimitettyä rahaa. Juttu oli kahdeksanosaisena sarjana Ruotsinsuomalaisessa. Aiheeseen liittyviä oheisjuttuja julkaistiin myös muissa lehdissä, kuten Hymyssä, Avussa, Palkkatyöläisessä ja Kalevassa.
— Suurimman kirjoituspalkkion olen saanut jutusta, joka kertoi takavuosien kohutapauksesta. Aivokuollut nainen synnytti Oulussa terveen lapsen. Minulta tilattiin juttu aiheesta suureen

Edellinen

Sisällysluettelo

Seuraava