Erkki Yrjänheikki
Saijan kylän nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa useammassa muodossa, esimerkiksi Saija, Saida, Saijets, Sarri. Nimelle on useita selityksiä. Kun kuusikymmentäluvulla kylän vanhat miehet, esimerkiksi Miulus Erkki, Ylimäisen Väinö, Rojo-Veikko ja Miulus Hanssi kokoontuivat Usvalan pieneen pirttiin, tarinoivat he, että nimi tarkoittaa liittopaikkaa, paikkaa, johon kokoonnuttiin pyyntireissuilta. T. I. Itkosen mukaan Saija on yleislappalainen paikannimi ja se voi olla alun perin saamelainen henkilönimi. Muistitiedon mukaan Caija-niminen pakanuudenaikainen mies on elänyt muinoin Inarissa. Nykyään on myös arveltu, että kylän nimi voisi tulla venäjän kielen jänistä tarkoittavasta sanasta zaâc (заяц), jonka ääntäminen muistuttaa Saijets-nimeä.
Jacop Fellmanin muistiinpanoissa Sompion ja Kuolajärven lapinmurteista on sana saije sija. Inarinlapin murteessa sana on merkitty saaje ja Sompion murteessa seije. Kun verrataan saije-sanaa ja kylän vanhaa tarinaperinnettä, voi siinä nähdä yhtäläisyyksiä. Saijan murteessa sija ja paikka tarkoittavat lähes samaa: kovan sija (kodan), asentopaikka, asentosija.
Saija -nimi esiintyy useissa paikoissa Lapissa. Tulppion kairassa on Saijaoja ja Saijavaara. Ovatko nämäkin entisiä liittopaikkoja?
| Kortto | -ka korttoa (sanoi mummi aikoinaan) |
| Kuljailla | -vetelehtiä, tms. |
| Äyvästää | -kärtytä |
| Ronkka | -lonkka |
| Patvia | -lihoa |
| Paritsa | -pariskunta |
| Komphoijata | -kerätä, haalia kasaan |
| Mennä taaroon | -Mennä hukkaan |
| Taipperineula | -hakaneula |
Kolo ja koukku, loma ja loukku. Oikiasta otettu ja vasempahan pantu. (Lahtelan Naimi vastasi kun joku kulkumies kyseli poromerkkiä).
"Saijalainen ohraleipä on hyvää ja maukasta, mutta persesilimä joutuu olemaan kokoajan oljen verran raollaan."
"Taas ne lössisaijalaiset tulee sieltä"" - sanottiin ennen, kun saijalaiset tulivat porukalla savotalle.