Heillä oli kotonaan virsikannel, jota Hiljan isä Hermanni soitteli meille lapsille iloksemme. Olihan ympärillä paljon lapsia ja he olivat hyvin lapsirakkaita ihmisiä.

1940-luvulla Leinosen Johannes ja Elina ostivat Tasalasta tontin itselleen, johon he rakensivat asunnon perheelleen. Tontti oli Tasalasta katsottuna lännen puolella.

Ensimmäisinä asukkaina ja kartanon rakentajina voitaneen pitää vuosilukujen perusteella Jussin taloryhmästä siirtynyttä avioparia Matti Juhon poika Ylitaloa (s. 11.4.1826,k. 31.8.1913) ja hänen vaimoaan Greeta Ollintytär os. Salmijärvi (s. 21.4.1829, k. 26.1.1913). Heidän jälkeensä taloon tuli isännäksi luultavasti vanhin poika Juho Erkki Matinpoika Ylitalo (s. 17.3.1861, k. 26.1.1920) ja hänen vaimonsa Kaisa Kustaava os. Pajari, Kursusta (s. 18.10.1861, k. 13.12. 1926). Heillä oli yhdeksän lasta.

Albert Matias ei ollut avioliitossa, mutta oli hänellä yksi avioton lapsi Sallassa, Kaija, joka asui vähän aikaa v. 1938 Tasalassa.

Juho Erkki oli naimisissa Hanna Karkkolan kanssa, heillä oli kaksi lasta: Väinö ja Auno. Väinö kuoli nuorena.

Jalmari Aukusti oli naimisissa Kaisa Alatalon kanssa. Heillä oli kaksi lasta: Martti ja Elli.

Olli Heikki oli naimisissa Saimi Valpu Tennilän kanssa. Heillä oli viisi lasta: Anni, Johannes, Eila, Mauno ja Uuno, sekä avioton lapsi Aukustin kanssa, Laila.

Eemeli asuin Tasalassa nuoruutensa, meni kuitenkin Venäjälle 1932 ja kuoli siellä. Ei ollut avioliitossa.

Hilja Kustaava oli aviossa Väinö Saariniemen kanssa. Heillä oli viisi lasta: Lauri, Heikki, Eero, Eskoja Maija-Liisa.

Reeta Liisa meni avioon Märkäjärvelle Oskari Isolan kanssa. Iida Valpu oli aviossa Väinö Törmäsen kanssa Saijalla. Eetla oli aviossa Jaska Moilasen kanssa.

Olli Heikin kuoleman (7.11.1930) jälkeen Saimi Valpu meni naimisiin Matti Aukusti Kilpelän kanssa. Heidät vihittiin 1936 tai -37. Heille syntyi lapset Pirkko, Vappu, Untoja Ahvo, joka kuoli hyvin nuorena. Lisäksi perheessä asui Matin oma lapsi Kalevi.

Tasalan tilaa hoiti talvisotaan saakka tavallaan perikunta, vaikka tila oli jaettu kaikkien lasten kanssa. Juho Erkin isännyyden jälkeen tilan hoito oli samanlaista kuin ennenkin. Miespuoliset hoitivat raskaat työt yhteisesti ja ruokakin syötiin yhteisestä pöydästä.

Talvisota syttyi 30.11.1939. Joulukuun alkupäivinä paloivat Sallan suunnan kylät. Sytyttäjinä olivat sotapoliisit ja suojeluskuntalaiset.

Näin kävi Saijan kylänkin. Saijalle jäi tuholaisten jäljiltä vain yksi ainoa savusauna ja Korjan Junnun asuinrakennus.

Tasalasta ja sen naapureista ei jäänyt mitään. Lohduttomat savupiippurauniot osoittivat vain talojen ja rakennusten paikat. Vanha rakennuskulttuuri tuhottiin säälimättä. Komea Saijan kylä oli uhrattu sodan alttarille. Samalla tuhoutui myös se elämäntapa miten oli eletty siihen saakka.

Olimmehan eläneet sen aikaisessa luontaistaloudessa, joka ei palannut enää koskaan takaisin. Kaiholla muistelee vanhempi väki, joka on kokenut ja elänyt sodat ja kovat ajat. Ehkä eletty elämä kultaa näitä muistoja. Se kova elämä, mitä elettiin, on muistoissa jäänyt taka-alalle.

Tämän kaiken on muistitiedon ja oman elämän aikana koettuna kirjoittanut Uuno Ylitalo.
Kemijärvellä 2.5.2001.