Panoraamakuva on Saijalta vuodelta 1934, kuvaaja Erkki Mikkola ja kuva on saatu Museoviraston kokoelmista.

Kuva lienee otettu Törmäsen talon katolta tai talojen itäpuolelta, ilmeisesti korokkeelta. Oikealta edessä on Anttilan sauna, joka oli hyvä olla palovaaran takia muista rakennuksista erillään, pitkät halkopinot, taempana Myllyojan suusta mahdollisesti Senjalan kahvilan pääty, eli kuppila, jossa myytiin mm. kahvia voileipiä ja keitettyjä kananmunia.

Nykyisen Vaaranlenkin risteyksessä on ollut Kellokummun kauppa. Se ei ilmeisesti näy, vaan jää harjun taakse, mutta ojaa ja jokea lähempänä ollut kaupan varasto näkyy. Taempana mäellä ovat Ojalan ja Seppälän talot. Ojalassa asui Uula Miuluksen perhe ja Seppälä on Saariniemen sukua olleen Matti Seppälän perustama talo, johon Matti Vierelä tuli vävyksi ja Seppälän Liisalle mieheksi.

Siitä vasemmalle on edessä Anttilan talo, navetta ja piharakennuksia. Pihan läpi kulki polku, joka oli myös isojakokarttaan merkitty tie Anttilan ja Törmäsen pihojen läpi Moilasen pihalle ja siitä Vaaralaan ja Erkkilään. Piharakennusten ja Myllyojan takana näkyy Osuusliikken kaupparakennus, joka oli vuokrattu Korian Einolta (Ylitalo). Anttilan talon kohdalla kauempana ovat Harjulan rakennukset. Siitä vasemmalle ovat Ylitalon (Saariniemi) rakennukset ja niiden takana kauempana Lahtelan rakennukset.

Lahtelan rakennusten vasemmalla puolella ovat Jussin ja lähempänä jokea nykyisellä pellolla Korjan rakennukset. Anttilan talon vasemmalla puolella ovat vierekkäin Anttilan ja Törmäsen rantatollat.

Vasemmassa laidassa ovat Koskelan rakennukset korkealla avoimella mäellä kosken rannassa. Rannassa näkyvät Rantalan tollat ja edessä Törmäsen pihaan kuuluneita maasta ylös rakennettuja tölliä edessä liistereki, jonka päällä on heinähäkin pohjapuita. Tollan oikealta puolelta pilkottavat Näkölän rakennukset. Tollan vierestä menee rantaan nykyäänkin sankan metsän sisältä löydettävissä oleva polku. Näkölän vasemmalla puolella ovat Poikkilan rakennukset. Niistä oikealle joen takana ovat Alatalon rakennukset.

Puusto on kasvanut kuvan ottamisen jälkeen noin 70 vuotta ja peittänyt maiseman avoimet näkymät. Kuva onkin herättänyt ajatuksia maiseman avaamisesta jonkin verran.

Teksti Erkki Yrjänheikki
Kuva Museovirasto, Erkki Mikkola